Näin minulle vinkattiin kun kerroin että punnitsen pääsääntöisesti ruokani. Tai annettiin ymmärtää ettei se ihan normaaliakaan ole ja pelkkä ruokavaaka keittiössä aiheuttaa jo ahdistusta. Vaikka sanoma yllä onkin kärjistetty, sai se minut miettimään. Miksi niin monet kummastelevat ihmisiä, jotka punnitsevat syötävänsä.

Ensinnäkin, ihmisillä on yleensä jokin syy punnita ruokaansa. Ei siitä muuten ole mitään hyötyäkään. Fitness-kisoihin valmistautuva ihminen, joka on jo valmiiksi rautaisessa kunnossa, tarvitsee vaakaa, sillä hänen tapauksessaan jokainen ylimääräinen gramma esimerkiksi hiilareita  hankaloittaa hänen tavoitteitaan. Väitän kuitenkin että kisojen jälkeen keittiövaaka saa heilläkin levätä hetken.

Ihmisillä voi olla kehonsa suhteen tavoitteita, vaikkeivat he kilpailisikaan. Onpa kyseessä sitten painon pudottaminen tai lihaksen hankkiminen, tarkka ruokavalio auttaa asiaa. Keittiövaaka on siihen kätevä apukeino, sillä silmällä ruuan määrän arvioiminen on todella vaikeaa. Erityisesti rasvan määrä menee todella helposti pieleen, sillä siinä pienetkin heilahtelut tuovat helposti lisäkaloreita päivän saantiin.

Moiset ruokavaliot on usein luonut alan ammattilainen, tai sitten harrastaja on itse vuosien myötä oppinut tuntemaan kaloriensa tarpeen eri tilanteissa. Itse osaan jo jakaa jauhelihapaketin tai raejuustorasian kahteen osaan käyttämättä niitä vaa’alla, mutta en todellakaan osaa sanoa paljonko 90 grammaa pastaa on silmämääräisesti.

Näin ihmisen on selkeästi helpompi hallita arkisyömistään ja välttää niitä sudenkuoppia, joita jatkuva ns. ”fiilissyöminen” tuo. Joskus sitä luulee syövänsä terveellisesti, vaikka tosiasiassa mättääkin sisäänsä liikaa kaikkea- tai sitten aivan liian vähän.

Voiko ruuan määrän hallitsemisesta tulla sitten ongelma? Takuulla voi. Jos unohdetaan jälleen kilpaurheilijat, ei vaaka saisi määritellä koko elämää. Kun juhlissa ei pysty syömään mitään, tai nauttimaan illasta ravintolassa kerran kuussa, on aihetta miettiä onko kaikki ihan kunnossa. Ihmisiä on moneen junaan, mutta yleisemmin kaiken kieltävä ruokavalio ei loppupeleissä toimi. Keittiövaakaa ei voi kuljettaa joka paikkaan mukaankaan.

Järjellä pitäisi myös selvitä melko pitkälle. Jos on juhlissa tullut syötyä ylenpalttisesti, voi ihan hyvin vähentää hiilareita seuraavalta päivältä, mikäli sisimmässä tuntuu ahdistusta. Kaiken kaikkiaan ruokavaa’an tehtävä on olla ystävä, ei pomo.

Omani aion pitää edelleen pöydällä esillä, ahdistaisipa se sitten jotakuta tai ei. Ahdistaako moinen sinua? 🙂